Uutishuone

Artikkeli
Release date
Sähköntuotannon historia

Kuva: iStock

Sähköntuotannon historia – lyhyt oppimäärä

Mitkä tapahtumat sähköntuotannon historiassa ovat johtaneet nykypäivään? Tiedekirjailija Rauli Partanen tekee katsauksen sähköntuotannon historiaan Suomessa ja maailmalla.

1700–1800-luku: Teollinen vallankumous alkaa höyrykoneesta

Modernin yhteiskunnan ensiaskeleet otettiin, kun ensimmäinen teollinen vallankumous alkoi saada vauhtia alleen Britanniassa 1700-luvulla. Sen keskeisiä moottoreita olivat kivihiilellä toimivat höyrykoneet. Toinen teollinen vallankumous alkoi arviolta 1870-luvulla, ja sitä ajoi eteenpäin kaksi tekijää: polttomoottori ja sähköistyminen.

Suomi oli sähköistymisen kuumassa kärjessä heti alan alkuvuosina. Nykyisen ABB:n edeltäjän perusti suomalainen Gottfrid Strömberg jo 1889, ja Strömbergin kehittämät laitteet voittivat monia kansainvälisiä palkintoja maailmalla. Ollessaan vielä koulupoika vuonna 1881 Strömberg keksi dynamon – vain pari vuotta sen jälkeen, kun Edison oli keksinyt hehkulampun.

1884: Ensimmäinen sähkölaitos ja valot saapuvat Helsinkiin

Ensimmäinen yksityinen, kuluttajille sähköä jakeleva sähkölaitos perustettiin Helsinkiin 1884, ja sillä valaistiin neljä taloa Esplanadilla. Jo pari vuotta tätä aiemmin Finlaysonin tehtaita oli valaistu sähkövaloilla. Ensimmäisinä vuosikymmeninä valaistus olikin sähkön keskeinen sovellus. Seuraavaksi kotitalouksissa yleistyivät radio, sitten jääkaappi. Teollisuudessa höyryvoimalla toimivia koneita ja vikaherkkiin remmeihin perustuvaa voimansiirtoa alettiin korvata pienemmillä ja luotettavammilla sähkömoottoreilla.

1920-luku: Euroopan suurin vesivoimalaitos käynnistyy Imatralla

Aluksi useimmat sähköverkot olivat laitoskohtaisia, mutta laajentuivat alueellisiksi 1920-luvulle tultaessa. Pääosa ensimmäisten vuosikymmenien sähköstä tuotettiin vesivoimalla. Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos oli valmistuessaan Euroopan suurin vesivoimalaitos. Vesivoima dominoi sähköntuotantoa 1970-luvulle asti.

1930-luku: Yhä useammassa suomalaisessa kodissa sähköt

Sähköistyminen eteni vauhdilla sotien välillä. 1930-luvulla lähes kaikki kaupunkikodit oli kytketty sähköverkkoon, ja puolet maaseudunkin talouksista oli sähköistetty.

1960-luku: Sähköntuotanto monipuolistuu lämpövoimaloilla

1960-luvulla sähköntuotanto monipuolistui. Vesivoiman rinnalle tulivat kivihiilellä ja öljyllä toimivat lämpövoimalat. Myös sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto alkoi 1960-luvulla. Viimeinen Suomeen rakennettu kivihiilivoimala on nykyisin tehoreservinä toimiva Meri-Porin lauhdevoimalaitos, joka valmistui 1994. Nykyisin fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan alle kymmenys Suomen sähköstä, ja siitäkin suurin osa tulee kaukolämmöntuotannon yhteydessä niin sanotuissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

1970-luku: Ensimmäiset ydinvoimalat rakennetaan

Ensimmäiset ydinvoimalat tulivat Suomeen 1970-luvun lopussa. Loviisan reaktorit aloittivat kaupallisen tuotannon 1977 ja 1980 ja Olkiluodon reaktorit 1979 ja 1982. Ydinvoimaloiden myötä Suomen sähköntuotanto kasvoi nopeasti ja sähköntuotantoon liittyvät päästöt putosivat rajusti. Myös Suomen sähköistyminen saatiin loppusuoralle, kun viimeisetkin syrjäkylät kytkettiin sähköverkkoon. Ydinvoimaloilla katetaan nykyisin noin neljännes Suomen sähköntarpeesta. Olkiluoto 3:n käynnistyttyä tämä osuus nousee noin 40 prosenttiin.

1990-luku: Tuuli- ja aurinkovoima täydentämään sähköntuotantoa

Vaikka tuulivoimaa alettiin tuottaa toden teolla Suomessa vasta 2010-luvulla, ensimmäiset tuulivoimalat pystytettiin jo pari vuosikymmentä aiemmin. Kun 1990-luvun loppuun mennessä Suomessa oli vain 38 megawattia tuulivoimakapasiteettia, vuonna 2010 sitä oli jo 198 megawattia ja vuonna 2020 jo 2 586 megawattia, vastaten vajaata kymmenystä Suomen kuluttamasta sähköstä. Aurinkopaneeleitakin oli asennettu jo 1990-lukua ennen, mutta niiden määrä alkoi kasvaa vasta paneelien halventuessa massavalmistuksen myötä. Vuonna 2015 aurinkosähköä oli asennettuna alle 10 megawattia, kun vuonna 2020 asennettua tehoa oli jo lähes 300 megawattia. Aurinkosähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna 2020 kuitenkin edelleen alle prosentin.

2000-luku: Sähkönkulutus jatkaa kasvuaan

Vuodesta 2005 nykypäivään Suomen sähkönkulutus on pysynyt 85 terawattitunnin tuntumassa. Jo lähitulevaisuuden haasteena on korvata kivihiilellä toimivat kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, kun kivihiilen energiakäyttö Suomessa lopetetaan vuonna 2029.

Tulevina vuosikymmeninä on syytä olettaa sähkönkulutuksen kasvavan voimakkaasti. Liikenteen, kemianteollisuuden ja metallijalostuksen päästövähennykset voivat lisätä sähkönkulutusta kaksinkertaiseksi 2050 mennessä. Tämän tarpeen täyttämiseksi tarvitaan runsaasti vähäpäästöistä ja luotettavaa energiantuotantoa, kuten ydinvoimaa.

Sähkönkulutus Suomessa
Sähköntuotanto Suomessa kasvoi 2000-luvulle, jonka jälkeen kasvu tasaantui. Vuoden 2020 kulutuksessa näkyy korona-pandemian vaikutus sähkön kysyntään. Huomioi, että vuoteen 2015 asti kysyntä näytetään viiden vuoden välein, ja sen jälkeen joka vuodelta.
Sähköntuotannon päästöt
Arvio Suomen sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöistä. 1970-1980-luvun taitteessa päästöt putosivat rajusti kun Suomessa otettiin muutaman vuoden sisällä käyttöön neljä ydinreaktoria.