
Sähkömarkkinoiden ymmärtämistä voi helpottaa niiden vertaaminen torimarkkinoihin. Kuva: iStock
Sähkömarkkinoiden perusmatematiikkaa: kaikki mitä sähkön pörssihinnasta kuuluu tietää
Mikä määrittää sähkön hinnan, entä miten perunat liittyvät asiaan? Energia-asiantuntija ja -kirjailija Rauli Partanen avaa monimutkaisen prosessin yksinkertaisen esimerkin avulla.
Sähkömarkkinoita voi olla välillä vaikea ymmärtää, ja sähkösopimusta hankkiessa vaihtoehtoja on lukuisia. Ajatellaan hetki sähkömarkkinoita tavallisina torimarkkinoina, joilta ostetaan esimerkiksi perunoita.
Monet asiakkaat ovat sopineet yhden tuottajan kanssa, että he ostavat perunat aina samaan, ennalta sovittuun hintaan (kiinteähintainen sopimus). Joinakin päivinä asiakasta voi harmittaa, kun kilpailevat tuottajat myyvät hyvän sadon tai pienen kysynnän vuoksi perunoita halvemmalla. Toisaalta joskus muiden tuottajien hinnat ovat paljon korkeammat, jolloin uskollinen asiakas voi valmistaa perunalaatikkoa koko suvun tarpeisiin.
Jotkut ostavat perunansa joka päivä markkinahintaan (spot-markkinahintainen sopimus). Tällöin markkinapaikan torimestari arvioi perunoiden huomisen menekin ja pitää perunantuottajille edellisenä päivänä tarjouskilpailun, jossa selviää, millä hinnalla kukin tarjoutuu tuomaan tietyn määrän perunoita myyntiin.
Yksi tuo tonnin perunoita kahdella eurolla kilo, ja toinen sanoo tuovansa kaksi tonnia kolmella eurolla kilo. Kolmas tuo kolme tonnia neljällä eurolla, ja viimeinen tarjoaa kaksi tonnia viiden euron kilohintaan.
Sähkön tarjouskilpailu käytännössä
Ajatellaan, että perunoiden menekki on 8 000 kiloa. Torimestari laskee tarjotut määrät yhteen: 1 + 2 + 3 + 2 tonnia on yhteensä 8 tonnia. Kaikki mitä tarjottiin, menee kaupaksi. Lisäksi kaikkien tuottajien saama hinta on korkeimman mukaan mahtuneen tarjoajan hinta, eli 5 euroa kilo.
Seuraavana päivänä tarjoukset ovat samat, mutta kysyntää vain 6 tonnia. Niinpä kalleimman tarjoajan perunoita ei tarvita, joten hän putoaa pois markkinoilta siltä päivältä. Kaikki muut tuottajat saavat perunoistaan jälleen korkeimman tarjoukseen mahtuneen hinnan, eli 4 euroa kilo.
Fennovoima on Mankala-yhtiö, eli se ei tavoittele voittoa vaan myy tuottamansa perunat, siis sähkön, sitä paljon tarvitseville teollisuusyrityksille ja sähköä jälleenmyyville energiayhtiölle.
Jos tämä tapahtuu kovin usein, alkaa kalleimman tarjoajan olla vaikea maksaa toimintansa kuluja, joten hän saattaa sulkea huonosti tuottavan perunafarminsa. Jos hinta on taas jatkuvasti korkea, 5 euroa kilo, alkaa perunantuottajia houkutella perunapeltojensa laajentaminen tai uusien perustaminen. Varsinkin, jos he laskevat tuotantokulujensa olevan huomattavasti viittä euroa halvemmat. Tämä johtaa siihen, että halvempia perunoita tulee tarjouskilpailuun lisää, jolloin hinnat puolestaan hieman laskevat.
Nyt voit mielessäsi vaihtaa perunanmyyjät sähkönmyyjiin tai -tuottajiin ja torimestarin Nord Pool -sähkömarkkinapaikkaan. Sähkönkuluttajat ostavat sähkönsä sillä hinnalla, mikä kullekin päivälle tulee – paitsi ne, jotka ovat sopineet toimittajien kanssa kiinteähintaiset sopimukset. Jos markkinahinnat ovat jatkuvasti kiinteähintaisia sopimuksia halvempia, kannattaa toimittajien laskea myös kiinteähintaisien sopimusten hintoja, etteivät asiakkaat kaikkoa muualle.
Voittoa tavoittelematon sähkönmyyjä
Perunoiden edullinen hinta houkuttelee seudulle ravintoloitsijan, joka haluaa perustaa perunaravintolan. Ravintoloitsijaa kuitenkin kauhistuttaa ajatus, että jos perunoiden hinta nousee, alkaa ravintolan kannattavuus kärsiä. Niinpä hän sopii muutaman perunantoimittajan kanssa ostavansa tietyn määrän perunoita seuraavan viiden vuoden ajan, ja tälle sovitaan kiinteä hinta. Kyseessä on ”perunafutuuri”, jolla ravintoloitsija pienentää perunoiden hintamuutoksiin liittyvää riskiä ravintolalleen.
Jos ravintoloitsija on perustamassa useita ravintoloita ja perunoita tarvitaan todella paljon, hän voi lyöttäytyä yhteen muutaman muun ison ostajan ja jälleenmyyjän kanssa ja perustaa oman perunafarmin. Se myy kaiken tuotantonsa omistajilleen siinä suhteessa, jossa he ovat sijoittaneet perunafarmiin pääomaa. Perunafarmi itsessään on voittoa tavoittelematon, ikään kuin osuuskunta, jonka tarkoituksena on tuottaa perunoita omistajilleen mahdollisimman edullisesti.
Tällaista osuuskuntaa kutsutaan energia-alalla Mankala-yhtiöksi. Myös Fennovoima on Mankala-yhtiö, eli se ei tavoittele voittoa vaan myy tuottamansa perunat, siis sähkön, sitä paljon tarvitseville teollisuusyrityksille ja sähköä jälleenmyyville energiayhtiölle. Mankala-yhtiö on suomalainen innovaatio, jolla pääomaköyhässä maassa on pystytty rakentamaan yhdessä suurhankkeita.
Mitä sähkölasku kertoo?
Sähkölaskussa on monta riviä. Sekavuutta voi lisätä se, että sähkölasku ja sähkön siirtolasku voivat tulla eri yhtiöiltä. Näin on omassa tapauksessani, sillä siirto tulee paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä ja puhdas ydinsähkö toiselta yhtiöltä.
Omassa sähkölaskussani on:
- Perusmaksu, €/kk
- Päiväenergia, snt/kWh
- Yöenergia, snt/kWh
Siirtolaskussa puolestaan löytyy:
- Perusmaksu, €/kk
- Siirtomaksu päivä, snt/kWh
- Siirtomaksu yö, snt/kWh
- Tehomaksu, €/kW
- Energiaverot, snt/kWh
Ja näiden kaikkien päälle lisätään 24 % arvolisävero. Suomessa kotitalouksien sähkö on eurooppalaisella tasolla verraten halpaa kaikkine lisineen ja veroineenkin.
Eri maksuilla yhtiöt kattavat tuotannon ja siirtoverkkojen eri osien kustannuksia. Esimerkiksi tehomaksu määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hetkellistä tehoa yhtiö lupaa toimittaa kiinteistöön. Käytännössä tällä tarkoitetaan sulakekokoa.
Etenkin sähköautojen yleistyessä nopeampi kotilataus voi lisätä kuormaa sekä yksittäisen kiinteistön että korttelin tai kaupunginosan alueella. Suomessa on etuna se, että sähkökiukaiden yleisyyden vuoksi sulakekoko ja sähkön siirtolinjat on valmiiksi mitoitettu suhteellisen suuriksi. Meillä varotoimeksi usein riittää, että emme sauno samaan aikaan sähköauton lataamisen kanssa.
Tilanne on hyvin erilainen saunattomassa ja kaasulla lämpenevässä Manner-Euroopassa. Siellä jo muutama sähköauton kotilatauspiste kadunvarren taloissa voi ajaa koko korttelin siirtokapasiteetin ylärajoilleen.