Uutishuone

Artikkeli
Release date
Valaistu silta

Sähkön käytön osuus kaikesta energiankulutuksesta on kasvanut, sillä käytämme arjessa monenlaisia sähkölaitteita. Kuva: iStock

Sähköä ja energiaa, mitä sitten?

Ei ole yhdentekevää, puhutaanko sähköstä vai energiasta, sillä ne ovat kaksi eri asiaa. Kaikki on energiaa, mutta kaikki energia ei ole sähköä.

Ihmiset ovat nykyään ihan sekaisin. Nimittäin siitä, milloin puhutaan sähköstä ja milloin energiasta. Usein sanotaan ”energia” vaikka tarkoitetaan sähköä. Usein ihmiset ajattelevat puolestaan sähköä, kun he puhuvat energiasta. Mitä väliä sillä on? Sanonnan mukaan ne pienet erot ovat tärkeitä, ja tässä asiassa erot eivät edes ole pieniä. Tämä kirjoitus on erittäin lyhyt oppimäärä sähkön ja energian eroihin.

Sähköä, lämpöä ja liikkumista

Kun puhutaan energian kulutuksesta, puhutaan lähinnä sähköstä, lämmöstä ja liikenteen polttoaineista. Sähkö on siis vain osa käyttämäämme energiaa. Mutta kuinka suuri osa? Yllättävän pieni, sillä maailmanlaajuisesti sähkön osuus on alle viidennes käytetystä energiasta. Suomessa sähkön osuus on suurempi, noin neljännes. Karkeasti neljännes on nestepolttoaineita, joista suurin osa kuluu liikenteessä ja työkoneissa.

Suurin osuus on lämmöllä. Esimerkiksi EU:ssa sen osuus on noin puolet kaikesta käytetystä energiasta. Tämä ”lämpö” puolestaan sisältää kaikenlaista aina kiinteistöjen ja käyttöveden lämmityksestä (noin 2/3 lämmöstä) teolliseen höyryyn (noin 1/3).

Energiamuodot arjessa

Sähkö on energiamuodoista helppokäyttöisin ja monipuolisin. Sillä toimivat sähkövalot, sähköpatterit, ilmastointi, mikroaaltouuni sekä keittolevyt. Jääkaappi ja pakastin pysyvät kylminä, kännykät ja tietokoneet käynnissä ja kodinkoneet surraavat tarpeen tullen. Jos taloudessa on sähköauto, myös liikkuminen onnistuu sähköllä.

Lämpö on myös tärkeää, mutta se ei ole samalla tavalla monikäyttöistä kuin sähkö. Laimeaa 20 asteen huoneenlämpöä ei voi käyttää juuri muuhun kuin lämpimänä pysymiseen. Sillä ei ruoka kypsy (mutta jäähtyy), se ei valaise, eikä sillä voi juurikaan käyttää kodin laitteita, ladata kännykkää tai tehdä hyödyllistä työtä. Korkeammat lämpötilat kelpaavat ruoanlaittoon, mutta leivinuuneja, grillikatoksia ja takkoja lukuun ottamatta Suomessa ruoanlaitto tapahtuu pääosin sähköliesillä sekä sähkö- ja mikroaaltouuneilla. Manner-Euroopassa, ja monissa ravintoloissa, käytetään usein kaasuliesiä.

Lämpö on myös tärkeää, mutta se ei ole samalla tavalla monikäyttöistä kuin sähkö.

Nestepolttoaineet ovat todella monikäyttöisiä, sillä niillä voi tehdä suhteellisen helposti myös esimerkiksi sähköä, jos taloudesta löytyy generaattori. Öljypolttimella onnistuu myös talon ja käyttöveden lämmitys. Lisäksi niitä on paljon helpompi varastoida myöhempää tarvetta varten kuin sähköä. Tämän vuoksi esimerkiksi sairaaloiden varavoimalat ovat usein dieselillä toimivia generaattoreita. Pääosa nestepolttoaineista kuluu kuitenkin liikenteessä ja erilaisissa työ- ja maatalouskoneissa.

Tulevaisuus on sähköinen

Sähkö on hiljalleen kasvattanut osuuttaan kaikesta ihmiskunnan energiakäytöstä, sillä teemme yhä enemmän asioita sähköisten laitteiden avulla. Siinä missä ennen laitoimme ruokaa lähinnä puupolttoaineilla ja valaisimme päreillä tai öljylampuilla, käytämme näihin nykyisin sähköä.

Historiallisesti sähkön osuus energiankulutuksesta on kasvanut noin kaksi prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Jos suunnilleen sama vauhti jatkuu, kasvaa sähkön osuus vuosisadan puoliväliin mennessä nykyisestä vajaasta viidenneksestä reiluun neljännekseen. Ilmastonmuutoksen hillintä tosin tulee kirittämään tätä ”sähköistymistä” hieman parempaan vauhtiin, sillä päästöttömän sähkön tuottaminen on paljon helpompaa kuin päästöttömän teollisuushöyryn tai päästöttömien liikennepolttoaineiden. Tulevaisuus onkin sähköinen, mutta ei kenties aivan niin sähköinen kuin usein luullaan.