Uutishuone

Artikkeli
Release date
Maapallo ja valaistu Eurooppa

Tulevaisuudessa tarvitaan lisää päästötöntä energiaa. Se edellyttää energiantuotantoa, joka perustuu uusiutuvaan vesi-, bio-, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä ydinenergiaan. Kuva: iStock

Maapallo vaatii puhdasta energiaa nyt eikä huomenna

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemistä jarruttavilla toimilla on kiire. Ilmastohätätilan hallinta edellyttää päästötöntä sähköä, jota ydinvoimalla voidaan tuottaa tehokkaasti.

Hiilidioksidia tuottavan energiantuotannon on väistyttävä. Alkusyksystä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi tuoreimman raporttinsa. Sen sisältö on huolestuttava: maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Ja lämpeneminen on käytännössä kokonaan ihmisen aiheuttamaa.

IPCC:n mukaan globaali lämpötilan nousu voidaan pysäyttää vain leikkaamalla aikailematta hiilidioksidin päästöt nollaan, vähentämällä muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä ja sitomalla hiiltä ilmakehästä. 

– Energiantuotannossa tämä merkitsee sitä, että sähkön ja lämmitysenergiantuotannon pitää olla mahdollisimman päästöttömiä, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta sanoo.

Se edellyttää energiantuotantoa, joka perustuu uusiutuvaan vesi-, bio-, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä ydinenergiaan.

– Ilmastomuutoksen haitat ja riskit ovat kasvussa. Kaikkia ilmastotoimia tulee kiirehtiä, sillä nykyinen taso ei riitä, Tuomenvirta näkee.

Sähköistyminen asettaa paineita energiantuotannolle

Tulevaisuudessa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin sähköntuotantoa tarvitaan lisää. Osasyy on juuri ilmastonmuutoksen hillitseminen, sillä niin lämmityksessä kuin liikenteessä siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun sähköön.

– EU:n käyttämästä energiasta viidesosa on sähköä, ja siitä neljännes tuotetaan ydinvoimalla. Euroopan sähköistyessä sähkön osuus energiankäytöstä nousee noin puoleen, eli toisin sanoen sähköä tarvitaan lisää, Energiateollisuuden edunvalvonnasta vastaava johtaja Joona Turtiainen kertoo.

Euroopan komission tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsee suurta haastetta sähköntuotannolle ja myös kuluttajahinnoille. Samalla kun sähköä tarvitaan enemmän, esimerkiksi teollisuusjätti Saksa ja EU:n ydinmaihin kuluva Belgia ajavat ydinvoimaansa alas.

– Se on jo nyt tänä syksynä näkynyt hintakriisissä, kun toimijat valmistautuvat tuotannon alasajon vaikutuksiin, Turtiainen sanoo.

”Ilmastomuutoksen haitat ja riskit ovat kasvussa. Kaikkia ilmastotoimia tulee kiirehtiä, sillä nykyinen taso ei riitä.”

Vuonna 2050 suurin osa EU:n sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Ne tarvitsevat tuekseen ydinvoimaa vakaaksi ja päästöttömäksi tuotantomuodoksi, joka tasaa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden säästä johtuvaa epävakautta ja mahdollistaa valojen pysymisen päällä myös silloin, kun ulkona ei tuule tai paista.

Tällä hetkellä ydinvoimaloita on käytössä 14 Euroopan maassa, joista 10 aikoo rakentaa voimaloita lisää.

– Niitä tarvitaan aivan yhtä paljon kuin nytkin. Kymmeniä laitoksia on korvattava uusilla tai modernisoitava, jotta ne ovat iskussa vielä 30 vuoden kuluttuakin, Turtiainen sanoo.

Energiateollisuuden energiatuotannon asiantuntija Kati Takala ja edunvalvonnasta vastaava johtaja Joona Turtiainen istuvat portaikossa
Energiateollisuuden energiatuotannon asiantuntija Kati Takala ja edunvalvonnasta vastaava johtaja Joona Turtiainen ovat iloisia siitä, että ydinvoiman suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kuva: Amanda Aho