Hanhikivi 1 -voimalaitoksen laitoskaivannon maarakennustyöt jatkuvat muutaman vuoden tauon jälkeen. Lopullinen perustamistaso on lähes 20 metriä merenpinnan alapuolella. Kuvat: Kuulu Oy
Laitoskaivanto syvenee – tänne rakentuu Hanhikivi 1 -voimala
Hanhikivi 1 -työmaalla työskentelee päivittäin lähes 500 työntekijää. Parhaillaan työmaalla tehdään laitoskaivannon maarakennus- ja räjäytystöitä sekä asennetaan ensimmäisiä pysyviä betonirakenteita.
Fennovoiman työmaapäällikkö Aki Jokinen katsoo ulos työmaatoimiston ikkunasta. Merinäköalan lisäksi neuvotteluhuoneesta on suora näkymä Hanhikivi 1 -voimalaitoksen laitoskaivannolle.
Kaivantoon valettavan betonialustan päälle nousevat monet laitosalueen suurimmista rakennuksista. Nyt alueella on 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä monttu, joka on louhittu miltei kauttaaltaan kaksi metriä merenpinnan alapuolelle.
– Louhittavaa kalliota on jäljellä noin 550 000 kuutiometriä. Tavoitteemme on, että vuodenvaihteessa louhintaa jatketaan lopulliseen perustamistasoon, joka on lähes 20 metriä merenpinnan alapuolella, Jokinen kertoo.
Laitoskaivannon työt jatkuvat
Laitoskaivannon maanrakennustöistä vastaa Hanhikivi 1 -työmaan pääurakoitsija Titan-2. Aliurakoitsijana on tšekkiläinen Metrostav a.s., joka on rakentanut muun muassa Helsingin Länsimetroa.
Alkusyksyn aikana Metrostav pumppasi pois kaivannosta sinne kertyneen sadeveden, poisti viimeiset rippeet pehmeästä maakerroksesta sekä tiivisti lisää kallion seinämiä. Lokakuussa yritys aloitti räjäytystyöt.
”Tavoitteemme on, että vuodenvaihteessa louhintaa jatketaan lopulliseen perustamistasoon, joka on lähes 20 metriä merenpinnan alapuolella.”
Kun Hanhikivi 1 -työmaan yleisöpäivä järjestettiin edellisen kerran syyskuussa 2019, näytti kaivanto suurin piirtein samalta. Jokinen korostaakin, etteivät syksyn aikana tehdyt työvaiheet ole uusia, vaan maarakennus- ja räjäytystyöt ovat jatkuneet muutaman vuoden tauon jälkeen.
– Voimalaitoksen sijoittelu muuttui hieman suunnitteluvaiheessa, minkä vuoksi tarkistimme laitoskaivannon rajoja.
Pysyviä betonirakenteita asennetaan
Aki Jokinen kääntää työmaa-auton keulan Hanhikiven niemen eteläpuolen rantaan. Perämeren rannalla tuuli humisee korvissa.
Satama-alueella virolainen BMGS Eesti filial ruoppaa laituria sekä jäähdytysveden otto- ja varaottouomaa. Lokakuussa yritys alkoi asentaa varavedenottokanavan ensimmäisiä pysyviä betonirakenteita, kasuuneja.
Kasuuni on osa varavedenottoväylän sulkurakennetta, joka muun muassa estää maa-ainesten ja jään kulkeutumisen satama-altaaseen.
– Kasuunin peruslaatta valettiin kesän aikana Virossa, minkä jälkeen se kuljetettiin proomulla Kokkolaan. Hanhikiven niemelle laatta saapui niin sanotusti uittamalla, eli se laskettiin kellumaan mereen, Jokinen sanoo.
Työkaverit palasivat toimistolle
Fennovoiman työmaatoimiston toisen kerroksen taukotilasta kuuluu äänekäs naurunremakka, ja käytävälle leijailee mikroruoan tuoksu. Keltaiset huomiovaatteet roikkuvat tuolien selkämyksillä ja naulakoissa.
Hanhikivi 1 -työmaalla rakentaminen on jatkunut korona-aikanakin, mutta monet asiantuntijat työskentelivät miltei 1,5 vuotta etäyhteyksien varassa. Poikkeuksen muodostivat Jokisen kaltaiset työntekijät, joiden läsnäolo on välttämätöntä vuoden jokaisena arkipäivänä.
– Onneksi työkaverit ovat palanneet toimistolle, hän sanoo ja palauttaa Amarokin avaimet paikoilleen.
Jokinen tuntee Hanhikivi 1 -työmaan soratiet kuin omat taskunsa, sillä hän liikkuu alueella päivittäin. Työmaapäällikkö ja hänen kolmen hengen tiiminsä vastaavat Fennovoiman työmaavalvonnasta.
– Teemme lakisääteistä rakennusvalvontaa, eli tarkastamme ja valvomme urakoitsijoiden työtä. Kun voimalaitosrakentaminen alkaa ja työmaalla tapahtuu 24/7, meitä valvojia tulee olemaan useita kymmeniä.
Artikkelin kuvat on otettu syyskuussa 2021.
