Uutishuone

Artikkeli
Release date
Igor ja Elmira Landgren

Läheiset metsäpolut, urheiluharrastukset ja omalla pihalla puuhastelu tuovat vastapainoa asiantuntijatyölle. Kun aikaa on enemmän, Landgrenin pariskunta kiertää mielellään retkeilemässä. – Luontoaktiviteetteja löytyy Raahesta ja lähialueelta, ja lisää hyvin kohtuullisen ajomatkan päässä, Igor sanoo. Kuvat: Toni Pallari

Toimiva ja rauhallinen arki kutsuu Hanhikivi 1 -hankkeen työntekijöitä

Lähiluonto sekä liikunta- ja etätyömahdollisuudet ovat valtteja, kun työpaikoille etsitään tekijöitä Hanhikivi 1 -työmaalla ja sen ulkopuolella.

Videoyhteys tuo ruutuun Igor Landgrenin omakotitalon työhuoneesta Raahesta. Pian Teams-tapaamiseen liittyy hänen puolisonsa Elmira Landgren Hanhikivi 1 -työmaalla sijaitsevasta RAOS Projectin toimistosta. Nopeasti käy ilmi, että yli viiden miljoonan asukkaan Pietarista muuttanut pariskunta on kotiutunut hyvin Raaheen. Igor suunnittelee kesäksi kattoremonttia ja Elmira pihan laittamista.

– Kiinnostavan työn lisäksi muun elämän pitää olla hyvää. Täällä on luontoa ja etenkin liikuntaharrastukset ovat todella monipuoliset, Igor kertoo.

Landgrenien matka Raaheen alkoi 2017, kun laitostoimittaja RAOS Project etsi työmaavalvojaa Hanhikivi 1 -työmaalle. Nyt Igor valvoo työkseen muun muassa sitä, että RAOS Projectin alihankkijat noudattavat laatujärjestelmiä sekä suomalaista lainsäädäntöä.

Elmira puolestaan vastaa laitostoimittajan työsuunnitelmien ajantasaisuudesta ja niiden käsittelyn etenemisestä. Raaheen muuttaessaan Elmiralla ei ollut työpaikkaa odottamassa ja häntä huoletti, ettei hän löytäisi alueelta töitä tai ystäviä.

– Nyt minulla on useita ystäviä ja osaan puhua vähän suomea. Raahen kaupunki oli suureksi avuksi sekä kielen opettelussa että työpaikan löytämisessä, Elmira kiittelee.

Raahessa luonto ja saaristo ovat lähellä.
Muuttoa harkitessaan Igor ja Elmira Landgren etsivät tietoa netistä. He kuulivat myös kokemuksia Hanhikivi 1 -hankkeeseen jo työllistyneeltä Igorin kollegalta.
Kalajoelle paluu virvoitti uudelleen Jussi Vierimaan kalastusharrastuksen. – Pääsen kalalle nyt suoraan kotoa.

Työt Hanhikivi 1 -työmaalla toivat takaisin kotiseudun kalavesille

Seuraavaksi yhteys siirtyy Kalajoelle, ja ruutuun ilmestyvät uudet hymyilevät kasvot. Myös RAOS Projectin vt. ympäristöpäällikkö Jussi Vierimaa puhuu mielellään asuinpaikkansa puolesta. Vierimaa on syntyjään kokkolalainen, ja hän aloitti työt Hanhikivi 1 -työmaalla 2019.

Vaikka Kalajoki ympäristöineen oli tuttu pitkältä ajalta, paluumuuttaja yllättyi iloisesti välimatkojen lyhyydestä.

– Hiekkasärkille on pyöräilymatka, ajan töihin puolessa tunnissa ja esimerkiksi Ylivieskan juna-asema on lähellä, hän havainnollistaa.

Laitostoimittaja RAOS Projectin palveluksessa on yli 450 työntekijää. Heistä noin 50 työskentelee tällä hetkellä Hanhikivi 1 -työmaalla.

Vierimaan mielestä myös paikkakunnan parhaat puolet ovat lähietäisyydellä: Hän asuu Kalajoen keskustassa, mutta silti matkaa pururadalle on vain pari sataa metriä ja joen varteen kalastamaan saman verran.

Hanhikivi 1 -työmaalla uusien työntekijöiden turvallisuuskoulutukset muodostavat tärkeän osan Vierimaan työnkuvaa.

– Koulutukset ovat joka kerta erilaisia. Samalla saan hyvän käsityksen siitä, mitä uutta työmaalle on tulossa ja millaisia työkavereita olemme saamassa.

Jussi Vierimaan asuinpaikka valikoitui työpaikan ja Kokkolassa asuvien sukulaisten välistä. – Nyt pääsen nopeasti töihin Pyhäjoelle, monipuoliset palvelut ovat lähellä, eikä Kokkolaankaan ole pitkä matka sukuloimaan.
Jussi Vierimaan mielestä Kalajoen parhaat puolet ovat lähietäisyydellä.

Etätyö voi lisätä maaseutujen elinvoimaisuutta

Hanhikivi 1 -hankkeen luvut kertovat, että uusia työkavereita on tulossa lähivuosina paljon. Rakentamisen aikana työmaalla työskentelee yhteensä noin 20 000 työtekijää, kiivaimmassa vaiheessa yhtäaikaisesti 4 500–5 500.

Työntekijöistä osa muuttaa Pohjois-Pohjanmaalle pysyvästi ja osa väliaikaisesti. Osa puolestaan kulkee työmaalle muualta Suomesta.

Hanhikivi 1 -hankkeessa moni asiantuntija jakaa jo nyt aikansa Pyhäjoen ympäristön kakkoskodin ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun välillä. Koronapandemia on myös lisännyt etätyömahdollisuuksia.

Oulun yliopisto ja Kerttu Saalasti Instituutti selvittävät ajankohtaisessa tutkimushankkeessa sitä, voivatko eri paikkoihin sijoittuva asuminen ja yrittäminen sekä etätyö lisätä maaseutukuntien elinvoimaisuutta. Tavoitteena on tutkimuksen edetessä tarjota alueen kunnille keinoja tukea ilmiötä.

Professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta kertoo, että etätyöskentelystä kakkoskodissa tai mökillä tiedetään vielä hyvin vähän.

– Ihmisten tiedetään työskentelevän vapaa-ajan asunnoillaan ja maaseudun kakkoskodeissaan, mutta kukaan ei tiedä miten yleistä se on, Hentilä kertoo puhelimitse.

Hänkin työskentelee parhaillaan kotonaan.

Hentilän mukaan digitalisaatio on mahdollistanut etätyön aiemminkin, mutta korona on nostanut asian pinnalle aivan uudella tavalla.

– On mahdollista, että tutkimuksen myötä maaseudut osoittautuvat oletettua elinvoimaisemmiksi, hän tuumaa.

Professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta
Professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta kertoo, että etätyömahdollisuuksien vahvistaminen voi lisätä maaseutujen elinvoimaisuutta. Hentilä on tehnyt etätöitä keväästä 2020. Aiemmin hän vetäytyi kodin rauhaan yhtenä päivänä viikossa keskittyäkseen kirjoittamiseen.