Uutishuone

Artikkeli
Release date
Fennovoiman suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Peter Härkönen

Kuva: Junnu Lusa

Hanhikivi 1: monikulttuurinen megaprojekti

Fennovoiman kehityspäällikkö Petter Härkönen on työssään energiaa tarvitsevan Suomen ja ympäristön asialla.

Kehityspäällikkö Petter Härkönen kuvaa Fennovoiman Hanhikivi 1 -hanketta megaprojektiksi isoilla kirjaimilla.

Rakennusalan diplomi-insinööri Härkönen aloitti työnsä Fennovoimassa vuonna 2012. Aluksi hän toimi projektitoimiston päällikkönä, ja myöhemmin hänen työnsä on keskittynyt yrityksen ja hankkeen strategiseen kehittämiseen.

Nykyisin hän johtaa kuuden hengen hankekehitystiimiä, jonka jäsenillä on vahva projektitausta sekä johtamisjärjestelmäkokemusta. He tukevat yrityksen johtoa hankkeen ja yrityksen pitkän aikavälin suunnittelussa ja vuosisuunnittelussa sen pohjalta sekä Fennovoiman organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisessä.

– Epävarmassa maailmassa suunnittelulla voi ohjata tulevaisuutta, ja se mahdollistaa johtamisen ja päätöksenteon, vaikka jotain yllättävää tapahtuisikin.

Petterin mielestä Fennovoima kehittyy jatkuvasti siihen suuntaan kuin on tarkoituskin.

– Meillä on visio, mihin mennään, missio mitä tehdä ja joukko strategisia tavoitteita. Strategia elää määriteltyjen raamien sisällä.

Energiaa tarvitsevan Suomen asialla

Petter sanoo olevansa ylpeä ”raksahemmo”, ja työura on kulkenut suomalaisten yritysten rakennus- ja projektinjohtohankkeissa pitkin maailmaa.

– Olen tehnyt projektinjohtotöitä jo yli 30 vuotta. Kymmenen ensimmäistä vuotta meni paperitehdasprojekteissa, sen jälkeen muissa teollisuusrakennushankkeissa sekä matkapuhelinverkkoprojekteissa, ja lopulta päädyin ydinvoima-alalle.

Työn vuoksi Petter on asunut Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Unkarissa ja Brasiliassa. Lisäksi hän on tehnyt jatkuvaa matkatyötä Suomesta käsin muun muassa Pohjoismaissa ja Ukrainassa.

– Isot teollisuuden investointiprojektit, kuten esimerkiksi metsäteollisuuden hankkeet, ovat aikaan suhteutettuna samaa suuruusluokkaa kuin tämä ydinvoimala eli satoja miljoonia euroja vuodessa.

Fennovoima ja Hanhikivi 1 -hanke on Petterin ensimmäinen ydinvoima-alan kokemus, ja eroja aikaisempaan on tullut esiin.

– Tällä alalla asiantuntija halua enemmän faktoja ja analyysia ennen kuin määrittelee kantansa, kun taas projektinjohtaja määrittelee ensin tavoitteet ja suunnittelee sitten polun sinne, puutteellisista lähtötiedoista ja hämärästä tulevaisuudennäkymästä huolimatta. Kun nämä lähestymistavat osaa yhdistää johtamisessa, niin hyvä tulee.

Nykyisessä työssään hän kokee olevansa sekä energiaa tarvitsevan Suomen että pienemmän hiilijalanjäljen asialla.

Arvostava käytös auttaa kohtaamisissa

Fennovoima rekrytoi jatkuvasti väkeä hankkeeseen, jossa työskentelevillä on monenlaisia taustoja. Vaikka yhtiössä työskentelee kymmeniä eri kansallisuuksia, se ei ole Petterille uutta. Silti monikulttuurisuus voi tuoda omanlaista maustetta projektin johtamiseen.

Toisaalta Petter on itse elänyt koko työuransa ajan monikulttuurisesti niin töissä kuin kotona.

– Koska puolisoni on ranskalainen, lapsemmekin ovat puoliksi ranskalaisia, ja kävivät matkavuosina ranskalaista koulua eri maissa. Nuorempi poika on juuri valmistunut Aalto-yliopistosta, ja vanhempi on jo jatkamassa tohtorin tutkintoon Yhdysvalloissa. 

Petter itse kuvailee olevansa helposti lähestyttävä ja keskustelee mielellään työpaikalla ihmisten kanssa avoimesti kaikista asioista. 

– Normaali kohtelias ja arvostava käytös auttaa kohtaamaan ihmisiä.

Hänen kokemuksensa mukaan Suomessa on totuttu antamaan asiantuntijalle mahdollisuus tehdä itsekin päätöksiä ja ottaa vastuuta.

– Maailmalla on kuitenkin kulttuureita, joissa odotetaan enemmän työnantajan ohjausta. Myös erilaiseen hierarkiaan ja eri tavoin kommunikointiin tottuneita ihmisiä pitää osata ymmärtää ja johtaa.

Työn vastapainona puutarhaunelmia

Petterin perhe on muuttanut aina mukana eri asemamaihin, kunnes asettui Suomeen 18 vuotta sitten.

– Pitkiä aikoja työni oli sitä, että kävin viikoittain useissa Euroopan maissa. Joskus sitä oikein kaipaa vielä, koska nykyisessä työssäni ei juuri enää pääse työmatkoille.

Sen sijaan lasten opiskelujen takia hän on saanut hyvän syyn matkustaa vapaa-ajalla, ja on viime vuosina päässyt käymään muun muassa Hongkongissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja viimeksi Yhdysvalloissa. 

Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia matkustelu on tietysti jäänyt tauolle. Keravalla omakotitalossa asuva Petter on voinut siksi vapaa-aikanaan keskittyä myös toiseen mieliharrastukseensa eli puutarhan rakentamiseen ja hoitoon.

– Se antaa hyvää vastapainoa ja rentoutumista, kunhan vain malttaa pitää projektit riittävän pieninä. Aina se ei onnistu; viime kesänä koronavuoden kunniaksi rakennetun pihauima-altaan viimeistelytyöt ovat vieläkin käynnissä.

Artikkeli päivitetty 9.8.2021 (julkaistu alun perin 14.2.2019).